Ni jiao shenme mingzi?

Viikko taas melkeen vierähti. Aika on alkanut menemään hirveen nopsaa. Kohta ollaan oltu jo kuukausi, eikä yhtään tunnu siltä. Näin kolmen viikon jälkeen ei varsinaisesti oo juurikaan koti-ikävä (kai sitä on vaan takonut päähänsä lähtevänsä nyt vähäksi aikaa pois normaaliarjesta.), mutta Suomesta kaipaa itelle tuttuja asoita. Näistä joitain mainitakseni: läheiset kenen kanssa olisi niin kiva jakaa ihan kaikki kokemukset täällä (blogi saakoon ajaa edes joiltain osin sitä osaa, vaikkei esimerkiksi noita ruokakojujen kierrätettyjen rasvojen pistävää hajua voi mitenkään jakaa tätä kautta) , puhdas ilma ja Luonto, raikas ruoka esim. salaatti ja vihannekset ja raanavesi.

Torstaina meillä oli tosiaan taas pidempi koulupäivä. Sen jälkeen käytiin pikalenkillä. Olin sopinut mun lentokaverin Jutan kanssa että nähtäisiin torstaina porukalla - joitain niiden koulusta ja joitain meiltä. Me lähdettiin Helin kanssa kahdestaan, kun muut ei halunneet. Arvioitiin jotenkin meidän metromatkustusaika pieleen ja myöhästyttiin nolosti 40 minuuttia. :) Ei olla aikasemmin matkustettu aikataulun mukaan metrolla, joten vastaisuuden varalle tiedetään, että keskustaan pääseminen vie yli tunnin, kun jo pelkkä kävelymatka metrolle oli siitä sen melkeen puoli tuntia. Lisäksi sillon kuuden aikaan metroissa oli niin hirveet ruuhkat, ettei oltu ennen nähty. Noh, onneksi muut ei ollut kuitenkaan pahoillaan siitä että oltiin myöhässä kun ne oli itsekin jollain tapaa hukassa toisiltaan. Niitä muita oli 5. Oli kyllä tooosi kiva nähä vähän muitakin ja kuulla niiden kokemuksia kaikesta. :)


Käytiin ekaksi yhen kalliin ostoskeskuksen alakerrassa syömässä yhessä japanilaisessa ketjupaikassa, mikä ei oo hirveen kallis. Ruoka oli hyvää. Söin jotain risotto-tyylistä missä oli kanaa ja sieniä. Palvelu oli taas mitä oli kun oltiin kiinaapuhumattomia ulkomaalaisia, mutta ruoka tuli kuitenkin pöytään suht nopeesti. Syömästä lähettiin ettimään jotain istuskelupaikkaa sieltä keskustasta. Matkalla yksi pojista kokeili 2rmb (0,2e) "kokeile onneasi kouraa", missä oli palkintoina kelloja, kännyköitä ja ipodeja. Se sai kellon. :D  Se yritti myydä sitä katumyyjille, mutta ei ne ostanut. Pyörittiin siellä kävely/ostoskadun kulmilla ja ei meinannut oikeen löytyä baaria. Etsittiin sitten sieltä vähän syrjäsimmiltä kujilta, mutta ei sieltäkään löytynyt. Lopulta joku katukauppias tuli myymään meille jotain ja kysyi että mitä etitään. Se neuvoi meidän johonin pubiin. Eka oltiin vähän epäuskoisia, että se yrittää saada meidän vaan sen kauppaan, mutta päätettiin ettei meillä oo menetettävää ja seurattiin. Se ohjas meidät ihan kivan näköseen pikkukuppilaan.

Koura

Kuppilassa soi esim. EppuNormaali, TikTak ja Yö. :D Epäiltiin, että se mies osasi suomea ja oli ymmärtäny kaiken mitä oltiin keskenämme arvottu. Juotiin siellä yhdet, hinnat oli ihan ok (kalja n.2-3e). Siellä oli seinillä paljon kuvia kaikista kävijöistä ja seinille sai kirjottaa terveisiä. Osa porukasta heitti tikkaa, mutta me vaan istuskeltiin ja juteltiin. Siellä oli myös hetken aikaa yksi suomalainen liikematkailija mies, joka oli sattunut sinne myös sattumalta, koska asui siinä lähellä olevassa hotellissa ja koska alueella ei juuri muita paikkoja ollut.

Suomalaiset löysi..

..suomalaista musiikkia.
(Vaikka baarimikko väittikin sen olevan norjalaista, tais joku höynäyttää sitä..)

Muut lähti yksien jälkeen kotiin, koska niillä oli seuraavana aamuna koulua. Me käytiin ostaa vastapäisestä kaupasta "sparkling wine" eli siideritölkit. :) Oli ihan hyvä löytö, vaikkakin vähän makeaa. Otettiin taksi Windowsille, koska se oli ainut johon meillä oli kiinalainen (tai ylipäänsäkään) osote. Siellä jatkettiin meidän koktail-listan läpikäyntiä muutamalla juomalla. (En muista joko kerroin, että päätettiin täällä olon aikana maistaa kaikkia koktail-listalta löytyviä juomia - ei niitä kovin paljon ole, ja osa on tuttuja). Joku kiinalainen poika pyys meitä tanssimaan sen uusi-seelantilaisen kaverin kanssa. Tanssittiinkin niiden porukassa loppuaika. Ne oli mukavia, vaikkei kauheesti voitukaan jutella kun musiikki oli niin kovalla. Pojat oli opiskelijoita ja tyttö asui jossain Shanghain ulkopuolella.

Heli tutustui myös johonkin kanadalaiseen designeriin. Se oli mun ikänen ja sen vanhemmat oli kiinalaisia, jotenki se oli päätynyt tänne töihin. Se päätti lähteä johonkin toiseen baariin ja me lähettiin sen mukaan. Arvelin tosin, että se tuleva paikka saattas olla kalliimman puoleinen ja niinhän se oliki. Se olikin Pundilla eli siellä joen rannassa. Se oli jossain korkeessa hotellissa ja siellä oli terassi jonka maisemina oli Pudongin valot. Tosin se taiskin jäädä sen paikan ainooksi hyväksi puoleksi. Se oli kallis ja täynnä ulkomaalaisia ihmisiä: pääasiassa hieman vanhempia rikkaita miehiä ja keikuttelevia kiinalaisia naisia. Lähettiin aika pian pois ja otettiin taksi kotiin.

Jamiseuraa

Perjantaina meillä oli vapaapäivä kun molemmat opet peru tuntinsa. Nukuttiin pidempään ja käytiin aamupalalla Subwayssa muiden kanssa. Ei taidettu tehdä mitään kummempia. Meillä oli kouluhommia palautettavana ja matkustusmahdollisuuksia tutkittavana. Nettikin toimi äärimmäisen huonosti, joten aika meni melkeenpä siihen.

Lauantaina lähettiin suht aikasin liikkeelle, jotta vihdoin päästäisiin johonkin reissuun. Suunnistettiin Indoor Stadiumille, kun oltiin kuultu että sieltä lähtisi busseja pikkukyliin. No joo lähtihän sieltä (kun ensin löydettiin mistä), mutta kaikki oli jo mennyt kun ne lähtee aina aamulla aikasin ja tulee takasin illalla myöhään. Ne oli pääasiassa turistibusseja, jotka sitten kiertää niitten paikkojen kaikki kuumimmat nähtävät. :) Henkilökunta ei siellä toimistossa ollut kovin innokkaita neuvomaan meitä, mutta sen sijaan siellä hengaili joku kiinalainen papparainen, joka puhu tosi hyvin enkkua ja neuvo meidät juna-asemalle mistä menee junia kaikkialle ympäri vuorokauden. Lähdettiin siis sinne. Kokeiltiin self-service lippuluukkua, ja se olikin tosi kätevä ja helppo. Tosin sieltä puuttu kokonaan ne halvat junat, oli vaan luotijuniin lippuja jotka on paljon kalliimpia. Otettiin kuitenkin liput Wuxiin, josta oli maininta meidän turistioppaassa: pikkukylä Shanghain läheisyydessä, 5miljoonaa asukasta. :)  En tajunnut ennen reissua laittaa kameraa lataukseen, joten jätin sen suosiolla kotiin. Kuvien suhteen joudun siis turvautumaan muihin, kiitos kaikista mitä saan ja olen jo saanut! :)

Matka kesti vaan jotain 20 min, liput oli n. 6e eli suhteessa sikakalliit. Wuxissa törmättiin ongelmaan nimeltä kielimuuri. Turistioppaassa mainittiin turisti-infon osoite, mutta taksia varten pyydettiin lippumyyjää kirjottaa osoite kiinaksi. Ei tiedetä mitä se kirjotti, mutta ei ainakaan sitä osotetta koska taksi meni aivan hämilleen siitä ja yhtäkkiä siihen keräänty jotai kymmenen kiinalaista ihmettelemään mihin me halutaan. Kukaan ei puhunut enkkua eikä me tarpeeksi kiinaa. Sanakirjastakaa ei löytyny  sopivia lauseita. Lopulta soitettiin meidän tutorille, joka sitten selvitti asiaa. Ilmeisesti Wuxissa ei ole kyseistä paikkaa (turisti-info) ja kuski vei meidät lähimpään hotelliin. Myöhemmin selvisi että se hotelli oli toisella puolen tietä, en tiedä kuinka kaukaa me mahettiin kiertää. :D Jouduttiin ottamaan kaksi taksia, koska meitä oli 5, joka ei tietysti ainakaan helpottanut tien neuvomista.

Taksi vei meidät johonkin 5 tähden hotelliin. Hotellista saatiin kartta. Tomi myös kyseli hintoja, jotka ei ollut niin pahat kuin olisi luullut (n.30e/yö/hlö). Ei kuitenkaa haluttu maksaa niin paljoa, joten etittiin joku muu. Kävin hotellin business centerissä kyselemässä mitä Wuxissa kannattaisi käydä kattomassa, koska kartasta pelkästään ei kauheena lähtenyt irti. Se neuvoi 3 tärkeintä paikkaa: ranta, arkkitehtuuri ja iso Buddha. :) Etittiin jonkun aikaa hotellia ja käytiin muutamassa kyselemässä, mutta ne ei ollu halukkaita edes yrittää kommunikoida. Saatiin lopulta asemaa  vastapäätä ihan kiva korkea hotelli: 10e yö, 1,5e aamupala.

Ekana päivänä ei oikeen tehty mitään järkevää. Käytiin syömässä japanilaisessa (jossa mun pääruoka ei ikinä tullut, ilmeisesti en ollut siitä myöskään maksanut) ja pyörittiin vaan kaduilla päättöminä. Piipahdettiin myös ohimennen muutamassa ostoskeskuksessa, jotka oli liian kansainvälisiä, kalliita ja tylsiä. Wuxissa tuli nopeasti pimeä kun kello alkoi olla aika paljon. Siellä oli aika samanlaista kun Shanghaissa: korkeita vilkkuvia taloja kaikissa maailman muodoissa. Löydettiin istuskelupaikka, jossa oli bilispöytä. Pelattiin joku aika, mutta mentiin ajoissa nukkumaan, jotta jaksaisi herätä. Baarin henkilökunta koostui nuorista näteistä tytöistä. Yksi yritti tulla tutustumaan meihin aloittamalla: "Hello! Nice to meet you! What's your name?" Hänen nimensä oli BaoBao, mutta enkku nimi Baby. Harmi kyllä kielimuurin takia, ei saatu sen suurempaa keskustelua aikaan, vaikka olikin kivaa että se oli kiinnostunut meistä ja tuli juttelemaan.

Sunnuntaina herättiin ajoissa, koska aamupala oli vain yhdeksään. Aamupala oli ihan kiva - oli jotain kasvispöperöitä, riisivesipuuroa, erilaisia pullaleipiä, dumplingeja, kanamunia ja maissia. Sai ainakin vatsansa täyteen. Juotavaa ei ollut riisivesipuuron lisäksi. Kysyttiin hotellin travel centeristä neuvoa miten päästäisiin niihin haluttuihin paikkoihin. Se kertoi, että arkkitehtuuri ja buddha oli maksullisia ja ranta toki ilmanen. Päätettiin siitä huolimatta lähteä katsomaan Buddhaa. Se neuvoi meille oikean bussin asemalta. Löydettiin kyselemällä oikea bussi ja astuttiin sisään täyteen bussiin, edessä tunnin ajomatka (2rmb). Heiluttiin bussissa paikallisten mukana läpi kaupungin. Jossain vaiheessa oltiin tiputtu kartalta täysin ja pysähdyttiin kun nähtiin, että paljon muitakin jäi pois. Siinä oli joku kukkatarha ja oltiin vasta puolessa välissä. Jatkettiin matkaa, joka tuntui loputtoman pitkältä. Kyllähän se kestikin 1,5h, kunnes nähtiin vilahdus Buddhan päästä "vuorien" välissä. (Shanghain korkein kohta on jotain 103m, Buddha 88m). Päästiin perille ja selvisi, että Buddha-puisto olikin tosi iso. Meillä meni siellä kokopäivä. Koitan saada lisättyä kuvia, ne puhuvat puolestaan. Oli toosi lämmin päivä ja puistossa oli mukavaa. Siellä ihmiset pysähty kävellessään Buddhaa kohti välillä rukoilemaan ja poltti suitsukkeita ja kynttilöitä. Oli myös mahollista kirjotuttaa rukouslaattoja ja kiinnittää niitä tiettyihin paikkoihin, mutta ei me oltaisi saatu kuitenkaan käännettyä meidän ajatuksia kiinaksi niin en viitsinyt edes yrittää. Kiivettiin niin ylös kun portaita pääsi ja palattiin sitten takaisin. Uloskäynnin luona oli äärettömän pitkä kauppa, josta ei tuntunut löytyvän loppua. Siellä myytiin vaikka mitä: kaikki maholliset kiinalaiset koriste-esineet ja uskonnolliset tarvikkeet, lopussa oli myös ruoka-kauppa ja ravintoloita. Taksi yritti saada meitä kyytiinsä, se reilu tunnin matka olisi ollut ensimmäisellä tarjouksella jo yhteensä vain 10e, mutta oli miten oli, bussi oli silti reilusti halvempi ja tunnelmallisempi.

Buddhan juurella

Puiston alkupäästä

Suitskuke-rukouspaikkoja

Heli ja minä huipulla

Otettiin bussi takaisin. Maisemat matkalla oli erilaisia. Kerrankin näki myös vähän "maaseutua": tehtaita, viljelmiä ja köyhiä asutuksia. Välillä kyllä pelotti kapeimmissa ja möykkysimmissä kohdissa, että bussi kaatuu ja päädytään likaseen jokeen (jossa paikalliset pesi pyykkiä). Lapset leikki tiilikasoissa vanhoilla sähköjohdilla. Wuxissa yöllä nähtiin myös tunnilla mainittuja maalta tulleita miehiä (täydessä työn touhussa), jotka on niitä ihmisiä jotka rakentaa nämä hienot rakennukset ja kaupungit. Niitä, jotka saa (jos saa) hädin tuskin palkkaa ja palaa sitten perheensä luokse maalle.

Paluuliput ostettiin jo aamulla ennen Buddha-puistoon lähtöä. Hyvä niin, koska kävi ilmi että monet junat oli jo sillon loppuunmyyty. Ennen junan lähtöä osa porukasta jäi pyörimään asemalle ja osa lähti syömään kauemmas ja shoppailemaan matkalla näkyneisiin kojuihin. Minä lähdin myös jatkamaan. Syötiin taas samassa japanilaisessa. Ei keritty kauaa shoppailla, mutta löydettiin jonkun verran ostettavaa. Hintataso oli jonkunverran halvempi kuin Shanghaissa. Ostin esimerkiksi viikonloppulaukun 3eurolla ja vähän tulkkareita.

Paluumatkalla meillä oli liput erivaunuissa: minä olin yksin vaunussa 16 ja muut vaunussa 1. Löydettiin kuitenkin perillä toisemme metroasemalta. Mulla kun ei ole enää puheaikaa, pitäisi keksiä miten sitä ladataan. Sain kuitenkin vielä soitettua, vaikka mulle ei pystynytkään soittamaan. Outo logiikka. Paluumatkalla huomasin kuinka nopeasti se pimeä tulee - suljin hetkeksi silmäni ja kun heräsin oli pimeä. Saatoin nukahtaa ehkä kymmeneksi minuutiksi, pidempään en uskaltanu. Kotona yritin vielä kouluhommia jatkaa, mutta koska netti ei toiminut hyvin ja olin ihan puhki päivästä niin luin itseni uneen. Reissun aikana nähtiin 2 mopolla kaatunutta mummoa (eripaikoissa). Toinen oli ihan lähtiessä tässä meidän tiellä ja Tomi kävi auttamassa sen pystyyn. Pitää toivoa, ettei joudu todistamaan isompia onnettomuuksia.

Eilen eli maanantaina meillä oli aamulla hospitalityä, joka oli edelleen aika tylsää. Odottelen kovasti sitä kiinalaista perspektiiviä asioihin, mutta opettaja käyttää jotain jenkkien tekemiä dioja ja kiinaan liittyvät kommentitkin meinaa jäädä vähän vähiin. En kuitenkaan enää viitsi jättää kurssia pois kun olen juuri saanut lähetettyä kaikki viimeiset "nämä kurssit käyn täällä" laput Suomeen. Iltapäivällä lähdettiin hakemaan meidän ostamat lentoliput lentokentältä toimistosta. Matkaan meni metrolla  varmaan parituntia. Puolessa välissä meidät hätyytettiin yhtäkkiä ulos metrosta. Tajuttiin sitten että siinä kohtaa metro lähtee takaisin ja pitää vaihtaa toiseen, vaikka se on samaa linjaa. Kiltit kiinalaiset, kun ne auttaa meitä kaikkialla. Saatiin liput helposti ja tuli hyvä fiilis. Tomilla oli vaatteita taas teetettävänä, joten mentiin sinne ostoskeskukseen kattomaan farkkuja liikkeestä jossa käytiin edellisellä kerralla. Pitkän farkkutestausoperaation jälkeen saatiin kaikille farkut. Hinta ei tullut ihan niin alas kun oltaisi haluttu, mutta n. kymppi lyhennetyistä farkuista ei ehkä ole sitten niin paha. Piti käydä vaan nopeasti, mutta kaupat imaisi meidät taas mukaansa. Sain myös korkkarit 3e ja converset 7e. Saisi tämä shoppailu loppua. :)

Tänään käytiin aamulla juoksemassa. Sen jälkeen pestiin vähän pyykkiä. Ekalla kerralla pesuaine ei ollut mennyt ollenkaan koneeseen, joten nyt ne on siellä pyörimässä toista kertaa. Kohta pitäisi olla valmista ja sitten lähdetään vihdoin syömään. Johan se kellokin on puoli neljä. Huh. Nälkä. Illalla ajateltiin tehdä jotain, muttei olla vielä varmoja mitä. Ehkä käydään kattomassa joku uusi paikka tai minä haluisin kyllä myös mennä keilailemaan tms. Suapi nähdä! Huomenna olisi aikaa lähteä päivä tripille tai käydä esimerkiksi Ranskan toimilupa-alueella.

Lisäilen kuvia illalla tai sitten kun on aikaa. Nyt tuvalle noutamaan releet! :)