Suzhou - Kiinan Venetsia?

Viime päivien oivalluksena voitaneen mainita, että kiinalaiset eivät tunne sanaa jonottaa. Kaikki paikat missä ei ole erikseen aidattua aluetta missä jonottaa ihmiset vaan tungeksii välittämättä ollenkaan muista. Ite kun menee tyytyväisenä jonkun taakse seisomaan jättäen sopivasti toiselle tilaa hengittää ja asioida, tunkee siihen ihan varmasti porukkaa väliin. Postissakin, vaikka nojaisit itse jo seuraavana tiskiin voi joku kuikkia sun takaa oman pakenttinsa kanssa sun pään yli. Täysin normaalia. Ehkä sen takia kaikissa pääsymaksullisissa yms. paikoissa jonotus tapahtuu juuri yhden ihmisen mentävien aitojen välissä. Muuten se ei vaan toimis. Oivallus numero 2 on, että räkiminen on alkanut tuntumaan kaikessa ällöttävyydessään pieneltä ja harmittomalta. Kiinalaisilla kun on myös tapana niistää ja laskea tarpeensa mihin vain. :D No lähinnä lasten tarpeet. Niistäminenkin on varsin inhottavaa, siihen kun ei missään vaiheessa liity millään tavalla paperin tms käyttäminen.

Perjantaina meillä oli koko aamupäivä koulua. Käytiin koulun jälkeen Helin kanssa pikalenkillä. Harmi, että Anni ei voi tulla mukaan vielä kun sillä on ne kepit. Iltapäivällä pestiin vähän pyykkiä, jotka tuli taas kaikki ihan nukkasina takas. Tarrarullakin loppu, pitää käydä ostamassa uusiA, jotta saa puhtaita vaatteita. Frida laittoi viestiä, että mentäiskö sen mukaan johonkin Jazz-paikkaan ja tokihan me mentiin.

Ennen uloslähtöä käytiin Tomin ja Tiinan kanssa syömässä Sarahissa romanttisesti (tai vähemmän romanttisesti) viini-illallista. Maistettiin siellä ekaa kertaa ranskalaista viiniä ja oli ihan makoisaa. :) Sopi hyvin mun vs.leipien ja lasagnen kanssa. Ja hinta jäi silti alle 5e. :D Jatkettiin Helin kanssa keskustaan. Käytiin trustmartin mäkkärissä vessassa ja oli kyllä sen näköset, ettei mennä enää toiste. Otettiin taksi, koska me oltiin jo valmiiksi melkeen myöhässä.

Frida ootteli meitä Melting Pot:issa, joka oli ihan mukava mutta kalliihko jazz-baari. Siellä oli joku sulonen kiinalainen nainen laulamassa enkkukielisiä kovereita ja jotain kiinalaista. Se laulo äärettömän hyvin. Sinänsä juomien hintaan kuului myös keikka, joten ei ollut niin paha. Frida teki vähän bisneksiä ja puhu ittensä sinne soittamaan. Toivottavasti se sais sieltä keikan, ois tosi kiva. Siellä musiikki oli melko kovalla eikä oikeen voitu jutella joten vaihdettiin sinne Dapuqiaon eli meidän luuleman ranskan toimilupa-alueen pikkupaikkaan kommunistibaariin istuskelemaan. Sielläkin oli suhteessa melko hinnakasta, mutta juotiin yhdet Mojitot. Saatiin erittäin tulisia chilipähkinöitä. Juteltiin naisen ja miehen asemasta ja jossain vaiheessa huomattiin aiheen tarttuneen myös viereiseen pöytään. Yhdistettiin keskustelut ja huomattiin, että meillä oli päällä melkonen naisten ja miehen vastakkain asettelu. Viereisessä pöydässä sattui istumaan jenkkiläinen sovinisti, joka oli täysin sitä mieltä että naisen paikka on nöyrtyä. Todennäköisesti yritti vaan pönkittää jotain ja kotonaan palaa todellisuuteen ja tossunalle. :P

Commune
tytöt pisti parastaan :)

Lähdettiin etsimään kojuruokaa, mutta päädyttiin näyttämään Windowsia Fridalle. Se ei ollut käyny ennen clubissa Shanghaissa. Ei tajuttu että oli perjantai ja ei oltu käyty ennen viikonloppuna baarissa. Windows oli ihan tupaten täysi. Tanssilattiallekin sai tunkea. Löydettiin lokerot, johon saatiin takit ja laukut ja jamiteltiin jalkamme puhki. Sieltä lähettiin koteihimme, koska lauantaina meillä oli taas koulua.

Lauantaiaamuna nukutti, mutta noustiin kuitenkin kouluun koska meillä oli esitelmiä. Meidän turismin tunnit siirrettiin siis tälle lauantaille ja ens tiistaille, jotta voidaan skipata kokonaan toukokuun kyseisten tuntien osalta kun ope lähtee johonkin. Meille se sano lähtevänsä Hollantiin, mutta Tina (eli meidän vastaavaopettaja) sanoi, että se lähtee Pohjois-Kiinaan. Ei siis olla ihan varmoja, mitä ihmettä tapahtuu. Tina ei myöskään ollut ilmottanut muille opettajille, että ollaan ensi viikko hiihtolomalla. Se tuli meidän hospitality opettajalle tiedoksi ihan vahingossa kun se kyseli meidän suunnitelmia Kiinassa. Kiinalaiset ilmesesti tosiaan on osittain saamattomia, tai sitten niiden  asioiden hoitotavoissa on vaan paljon erikoisuuksia. Anyway, esitys meni ehkä hyvin. Ei saatu hirveen paljon palautetta taikka vaikeita kysymyksiä. Ehkä se johtu siitä, että oltiin vikoja ja se oli jo möksähtäny siitä, ettei oltu oltu tarpeeks aktiivisia ja kyselty syitä kaikkeen maholliseen. Mun mielestä ongelma oli enemmänkin se, että kaikissa paikoissa kaikki lukee kiinaksi ja ei voida ihmisiltäkään kysellä kun kukaan ei oikeen osaa enkkua. Suurin osa meidän tiedoista perustuu siis näköhavaintoihin ja googleen. :)

Jouduttiin skippaamaan iltapäivän tunnit, koska oltiin varattu hostelli Suzhousta eikä haluttu missata kokonaan toista päivää siellä. Se oli Jasonille ihan okei. Käytiin koululla syömässä ja lähdettiin juna-asemalle, josta ostettiin liput sinne. Mentiin taas sillä luotijunalla, joka maksoi 41rmb/suunta. Perillä ostettiin heti liput seuraavalle päivälle takasin ja hommattiin paikan kartta. Sitte hypättiin pitkän, muttan nopean taksijonon kautta cabiin ja kohti hostellia.

Hostelli oli ihan huippu. Tuli ihan loistava matka fiilis. Siellä oli tarjolla vaikka mitä palveluja, ja se oli semmonen söpö, sokkeloinen retkeilymajan tyylinen. Me saatiin oma kolmen hengen huone kahestaan. Päivällä ei vielä saatu kuitenkaan avainta, koska se oli jossain korjauksessa. Jätettiin siitä huolimatta vähäiset kamat sinne ja lähettin pyörimään. Ekana lähettiin matkalla vilhataneeseen Pagodiin, johon pääsi sisälle. Sinne maksoi 25rmb sisään. Ei muistettu laskea monta kerrosta siinä oli, mutta 8 voisi olla hyvä veikkaus. Kun kaikkea on aina 8, ja siinä oli 8 kulmaakin. Kahdeksan on yhtä lailla minun kuin yleisesti kaikkien kiinalaisten onnen numero. :) Sisällä pagodissa ei ollut käytännössä mitään: sama sokkelokuvio toistui joka kerroksessa. Alun perin pagodit on käsitykseni mukaan rakennettu, joidenkin tärkeiden ihmisten muistoksi ja kunnioitukseksi. Keskellä pagodia meni pylväs, jonkä ympärillä oli verkko johon oli tungettu seteleitä - mitä korkeammalle meni, sitä enemmän seteleitä oli. Portaat oli tosi ahtaat ja kapeat, ihme että ne kestää semmosta ihmismäärää mitä niitä kulki eestaas. Ylhäältä oli ihan kivat maisemat - pääasiassa taloja ja tehtaita. Kanavia ei näkynyt, vaikka Suzhoun piti olla Kiinan Venetsia. Myös kaikki pilvenpiirtäjät näkyi kaukana horisontissa, niin kauas mihin saastepilvi nyt ylipäänsä päästi katseen läpi. :D

Respa

meidän käytävä

Pagodi ja Milefo

portaat

saastesumu ja maisemia

ontto keskusta



Money, money..

 Pagodin ympärillä oli myös pieni puisto ja temppeli. Temppelissä ei ollut enää ketään, kuten ei myöskään puistossa. Se oli menossa jo kiinni. Edes teehuone ei ollut enää auki, kerrankin kun olisin saanut Helin mun kanssa teelle.Eikä ois ollu ees kallista. Mentiin sitten syömään sellaseen hotpot paikkaan, missä saatiin ihan sikana kaikkea annoksen mukana. Oli tosi hyvää. kuva selittänee. Se ruoka tirisi vielä pannulla, ja sen edessä pitikin pitää lautasliinaa, ettei sotke vaatteitaan ennen ku se lakkaa tirisemästä. Heli tuli kuitenkin huonovointiseksi, joten lähettiin sen jälkeen jo takasin kämpille. Ei lähetty enää illalla mihinkään. Selailin vain seuraavan päivän suunnitelmaa kasaan ja loppuajan "must see" kohteita Shanghaissa.




autio puisto



Hotpot ravintola


Seuraavana päivänä käytiin ekaksi aamupalalla. Oisin halunnut sitä teehuonetta, mutta Heli halusi Starbucksiin ja mentiin sitten sinne. Söin teeleivän ja join vaan omaa vettä. En taida olla oikeen Starbucks ihminen. Sen jälkeen otettiin kolmipyörä ja pyydettiin päästä Silkin tutkimuslaitokselle, missä olisi nähnyt miten silkkituotteita tehdään ja erilaisia taidonnäytteitä jne. Se oli kiinni. Seuraava kohde oli Ooppera- ja teatterimuseo. Ajelutettiin kuski sinne ja varmaan tunnin eksyneen pörräämisen jälkeen löydettiinkin sinne. Kuski yritti vedättää meiltä ihan sikana liikaa, mutta lopulta vaan jätettiin sille puolet summasta ja lähettiin menee kun se keskustelu ei johtanut mihinkään. Ajellessamme ympäriinsä huomattiin, että liikeellä oli paljon hääpareja ja muutenvaan ihmisiä, jotka oli pukeutunut cooleihin vaatteisiin ja niitä kuvattiin. Epäiltiin, että se oli ehkä joku paikan juttu. Kun maisemat on niin kivoja niin sinne voi mennä meikkaukseen, stailaukseen ja kuvattavaksi. Nähtiin nimittäin joku pulju, jossa luki makeup and photoes. Museo - ei ollut mun mielestä hirveesti kehumista siinäkään paikassa. Siellä oli noin kaksi huonetta, missä oli jotain minifiguureita oopperasta tai teatterista. Lisäksi oli kuvia ja selityksiä joistain ihmisistä - kaikki taas kiinaksi. Oli siellä muutama kiinalainen soitin, joita käytiinkin tänään tarkemmin koulussa. Joskus siellä on myös pieniä esityksiä, mutta meidän kohdalle ne ei osunut.

lost

Kanavia

tyypillinen tapa kuljettaa pienet lapset
ne seisoo tossa skootterin etuosassa
(myös isoilla teillä siis)

kuvauksia kaduilla



Teatteri- ja oopperamuseo


Siellä oli meidän lisäksi vain kaksi jotain nuorta opiskelijaa Shanghaista. Ne huomas, ettei osattu pois sieltä ja tuli auttamaan. Ne ei oikeestaan puhunu enkkua, mutta jotenkin selvis että ne oli menossa suurinpiirtein samaan suuntaan meidän kanssa. Seurattiin niitä sitten sinne läpi kujien ja asuinalueiden kanavien varsilla. Harmi, ettei yhteistä kieltä ollut, kun ne vaikutti ihan mukavilta. Ne vei meidät sinne puutarhaan mihin haluttiin ja jatkoi itse vieressä olevaan museoon. Se puutarha oli Nöyrän virkamiehen puutarha, joka ainakin meidän oppaassa oli kaikkein hehkutetuin. Joo olihan se ihan kiva. Vähän isompi kun Shanghaissa oleva Yun puutarha, mutta muuten aika tyypillinen Etelä-Kiinalainen puutarha: kiviä, vettä, vähän kasveja, paviljonkeja ja siltoja. Ei jaksettu siellä kauheena hengailla, mutta kierrettiin kuitenkin ympäri. Halusin vielä keretä silkki-museoon kerta Suzhou on tunnettu silkistään ja ei päästy sinne tutkimuslaitokseen.

oppaat

paikallinen kartonkikuorma

Nöyrän virkamiehen puutarha

siivojia on kaikkialla, mikä on huippua

Taisteltiin taas ylihintaa pyytävien kolmipyöräkuskien kanssa hinnasta. Lopulta räväkän miesporukan naurun säestyksellä päästiin sopuun. Oltiin ihan varmoja, että meitä taas höynäytetään jollain tapaa. No ei  olla ihan varmoja, että veikö se meidät sinne silkkimuseoon. Ainakaan se ei muistuttanut silkkimuseota, mutta sinne päin ne kyltit ainakin ohjeisti. Saatiin käteen jotkut "vip" liput. Sit se pyöräkuski ohjas meidät läpi jonkun takahuoneen, joka oli nimeltään "workshop" ja pakkaushuoneen. Siellä workshopissa oli, joku nainen kutomassa ilmeisesti sitä silkkiä, pitkät puut ja ehkä toukkia. En kerinnyt kunnolla näkemään kun kiirehdittiin eteenpäin. Lopulta saavuttiin kauppaan missä myytiin kalliilla kaikkea silkkikamaa. No, katottiin huviksemme mitä turistikamaa sieltä sai puolet kalliimmalla toki kun kadulta ja lähdettiin pois. Siellä meidän kuski meitä jo odotteliki, mutta ei enää menty sen kyytiin vaan käveltiin keskustaan.

joku silkin teko masiina

varastohuone

vielä kanavia

Oltiin keskustassa nähty kivan näkönen maanalainen ostoskatu. Se osottautuikin ihan unelmaksi, jälleen paaljon halvemmaksi kuin mikään Shanghaissa. Halpuus tosin on petollista, kun asioiden tarpeellisuus unohtuu. :D Ostettiin esim. kynsilakkoja 2,5rmb ja t-paitoja 30rmb ym. muuta yhtä pakollista. :D Lopulta haluttiin pois sieltä. Löydettiin ostoskatu, mistä yritettiin kattoa vihdoin mulle sitä teehuonetta. Ei löydetty. :/ Sen sijaan löydettiin kenkäkauppa, josta sain kiinalaiset tossut parilla eurolla. :) Ei jaksettu raahata kaikkia meidän kamoja enää ympäriinsä, joten lähettiin jo juna-asemalle. Käveltiin puolet matkasta, koska ei suostuttu taaskaan maksamaan niin paljoa pyörämatkasta. Lopulta saatiin yksi kiva kuski ja hypättiin onnellisina kyytiin. Ei oltaisi kuitenkaan osattu kävellä perille asti. Asemalta ostettiin vähän matkaevästä ja jäätiin odottelemaan. Kaikki kerjäläiset kiersi luomassa meihin anovia katseita, kuten myös kaikille muille siellä oleville länkkäreille. Annoin ensimmäiselle lantin, mikä saattoi johtaa seuraavien saapumiseen. Pelkään kerjäläisiä, niistä ei koskaan tiedä. Genevessä kerran kerjäläinen löi mua naamaan. :)

päivän ruoka :D

riksakuski halus meistä kuvan sen arkistoihin

juna-asemalla oli simona kiinalaisia

Kotimatkalla koomattiin. Otettiin taksi kotiin kaikkien kantamusten kanssa. Taksijonossa meitä oli varmaan noin 100 ihmistä, ja bongasin meidän lisäksi 3 länsimaalaista. Taksijono kuitenkin hujahti ehkä 5 minuutissa. Tajusin siis, että Suomessa takseja on vaan liian vähän. Miten se jonottaminen voisi muuten aina kestää niin törkeen kauan.

Maanantaina meillä oli aamulla koulua. Koulun jälkeen tultiin meidän hotellin parvekkeelle ottamaan aurinkoa. Oltiin siinä pari tuntia ja palettiin kaikki. Ei pahasti kyllä, mutta vähän punotetaan kuka mistäkin. Oli ihanan lämmin kyllä. Kesä! Kävin myös ostamassa koulun kaupasta koripallon, jotta pääsee heittelemään. Käytiinkin Helin ja Tomin kanssa pelailee ja saatiin Tomin kanssa poltettua jalkamme rakkuloille. Mulla kun oli vaan kiina tossukat jalassa ni otin ne tietty pois ja kenttä oli niin kuuma, että koko päkiä paloi. :D Tai sitten tein niin tiukkoja suunnanmuutoksia, että ne paloi siten. Joka tapauksessa nyt on päkiät isoilla rakoilla. Taisi jäädä tämä juoksuviikko, vähemmän juoksuviikoksi. Oli kuitenkin kivaa pelata. Joku kiinalainenkin tuli meidän kanssa, vaikkei puhuttukaan samaa kieltä. Vietiin Helin kanssa poikia 6-0 :D

Illalla istuttiin tyttöjen eli Helin, Annin ja Tiinan kanssa tässä meillä iltaa. Lähettiin myös kattomaan jotain puolituttujen jalkapallo ottelua, joka oli yhellä toisella yliopistolla. Selvis, ettei se ollut mikään oikea jalkapallo ottelu, vaan joku niiden omaksi huvikseen pelailu juttu. Oli kuitenkin ihan hauskaa meillä siellä kentän reunalla ja peli meni siinä sivussa. Siellä oli meidän lisäksi noin 3 ihmistä kattomassa. Se oli jonkun talon katolla, kivaa! Annilla oli tosin ikävämpi kiivetä sinne keppien kanssa, kun ei ollut hissiä. :) Sieltä lähettiin nukkumaan.

Tänään meillä oli viimeset Jasonin tunnit ikinä. Enää tentti tehtävänä sitten reissun jälkeen. Päivä onkin mennyt niitten tuntien lomassa. Käytiin tunti istuskelemassa taas partsilla, mutta pidempään ei uskaltanu olla, ettei ihan pala. Muuten pitää keksiä jotain muuta tekemistä Hainaniin. Haluisin vielä tänään mennä heittelemään, katotaan lähteekö kukaan mukaan. Yksin olis ehkä vähän ahistaa, vaikka sais satavarmasti uusia kavereita. :)

Huomenna ollaan menossa Helin ja Fridan kanssa johonkin kuvauksiin, mihin yks tyttö meidän koululla meitä pyysi. Ei olla ihan varmoja mikä se on, mutta jää nähtäväksi. Katotaan kuinka meille käy. Se alkaa jo aamulla kuudelta ja kestää 8h. Saadaan siitä vähän rahaakin. Outoa! Ei kuitenkaan osattu jättää tilaisuutta käyttämättä. Pakko saada nähä ainakin mikä se juttu on! :) Kuulemma meidän tehtävä on vaan jutella muiden ulkomaalaisten kanssa ja meitä kuvataan. Joku tekee jotain elokuvaa, ja valikoi siitä sitten jotain pätkiä tms. Kielimuuri!

Mun uusi lempiruokapaikka on koulun kojut mistä saa kaikkea oikeesti maukasta ja mahtavaa ruokaa! :)

Toivottavasti meitä ei täysin vedätetä! A bientot!